Kaunista maanantai aamua 🙂
Eiliseen on pakko palata sen verran, että en ole ikinä vielä joutunut niin outoon tilanteeseen, kuin anopin kahvipöydässä eilen.
Kuten jo eilisessä kirjoituksessa kerroin, ei sunnuntai aamu alkanut aivan parhaalla mahdollisella tavalla.
Iltapäivällä menimme anopille piipahtamaan ja miesystävällä oli pinna tiukalla aamusta ja matkalla sattuneesta avautumisesta(hän minulle)
ja ensimmäisen kerran hän hermostui äidilleen 😯
ja vielä kesken kahvittelun…
Nousi ja ilmoitti lähtevänsä!
Minä siinä hädissäni mutristelen huuliani suuntaan ja toiseen 😐 🙄 😳 😕
Kuppi oli täynnä kahvia enkä ole koskaan noussut ja jättänyt emäntää nolona siivoamaan täysiä kahvikuppeja/lautasia.
Ahdisti ja mietin mitä tapahtuu ja miten se päättyy.
Todella nolo tilanne, ensimmäistä kertaa anopin kanssa oudossa tilanteessa, jauhot suussa 😯
hetken kiertelyn jälkeen olinkin kertonut koko tarinan,ei siis pitänyt ottaa liikaa itseensä sillä asiat olivat vyöryneet päälle pikkuhiljaa ja täysin muista tapahtumista.
Lopuksi ”sylkäisin” ulos opinto”ahdistukseni”…
paha virhe!
Nyt minun täytyy diaknosoida kaikki vaivat, hoidot ja oireet, woi apuva, toivottavasti ei.
Olen siis tietoisesti pitänyt matalaa profiilia ja jopa valehdellut koulutuksestani.
Edes oma äitini ei tiedä (ole kiinnostunut) opinnoistani Parturi-Kampaaja opintojen jälkeen ja voi, niitä on jokseenkin kertynyt 😉
MiaOlivia❤️